12/17/2013

Sotkuisen emännän oppivuodet.
Tässä talossa ei asu lainkaan järjestelmällistä porukkaa. Tai ainakin näin kuulen sulhoni usein toteavan. Askartelu- ja neulontatarpeet lojuvat yksi siellä ja toinen tuossa kaapissa. Jossain laatikon perukoilla majailee talon ainoa teippirulla, lahjapapereille hyvä paikka on jääkaapin päällä, liimapuikko saattaa eksyä kuivamuonakaappiin ja kynää ei löydy ikinä, kun sitä tarvitsisi.

Vaan kuulkaas, alkoi tämä marjatta opettamaan itseään pitämään parempaa järjestystä yllä! Syntymäsiivo sisareni totesi, että tärkeintä on yrittää, jos sekavuus kerran marjattaa itseäkin häiritsee. Eikä pidä liikaa luonnettaan vastaan taistella, sillä toisilla toiset asiat tulee ihan luonnostaan ja toisilla sitten jotkut ihan muut. Mutta pääasia on tietää se, että ihminen oppii, jos vain haluaa!

Senpä vuoksi tämän joulukuisen askarteluinnostuksen vallassa on ollut hyvä opetella. Järjestin kaikki askarteluun ja paketointiin liittyvän isoon laatikkoon suhteellisen siistiin järjestykseen, narut lasipurkkeihin, jokaisen omaansa, lahjapaperit yhteen paikkaan ja kortit toiseen. Joskus meinaa silti vanhat tavat iskeä päälle, eikä millään jaksaisi laittaa kampetta paikalleen, jos homma jää kesken. 

Katsokaas, siinähän se roipe on sopivasti valmiina sitten, kun ehkä joskus tulevina päivinä jatkaa tuota kyseistä toimintaa. Tässä kohtaa tulee ensimmäinen ja ehkäpä tärkein asia järjestyksen tiellä: tavarat tulee kerätä heti takaisin paikoilleen varsinkin siksi, että seuraavalla kerralla on paljon maukkaampaa aloittaa ihan tyhjältä pöydältä. Kurkistaa askartelulootaan, ihailla hetken mitä sorjinta järjestystä ja vasta sitten pistää joka paikka taas hujanhajan.

Kyllä vanhakin koira saattaa oppia uusia temppuja. Ei kerrasta, mutta pikkuhiljaa.

13 kommenttia:

Ilona / Keskeneräinen kirjoitti...

Oi teitä symppikset!

Mrs. K. kirjoitti...

Mistä tuollaista kuusipaperia saa? :)

Annukka kirjoitti...

Viisaita sanoja, viisaita sanoja. Vaan komppaanpa sua siinä, että vanhat tavat istuvat liiankin tiukassa ihmisessä - aina siivotessani päätän että jatkossa laitan tavarat heti käytön jälkeen paikoilleen. Olen tehnyt päätöksen kouluikäsestä, nyt olen kolmekymppinen. Toivoton tapaus...

Niina kirjoitti...

Oi, ihana postaus, sillä meikäläisellä on samat haasteet. Olen tosi leväperäinen kun touhuan jotain ja kaikki askartelu- ja tuunailutarvikkeet leviävät sekä omien että lasten käsien kautta pitkin kämppää. Mutta olen minäkin opetellut sitä siisteyttä, vaikka ei ole sisäsyntyistä :)

JohannaL kirjoitti...

Täällä on ihan sama homma. Kolmen hengen sohvalle ei kuulemma mahdu muut kuin emäntä ja sen langat + muut rojut.
Makee tuo betoninen kolmio :)

Rillirousku kirjoitti...

Ilona: <3

Mrs. K: Kuusipaperi on tuliainen Kööpenhaminasta, putiikin nimeä en juuri nyt muista. :)

Annukka: Niinpä! Mun on ollut kans hyväksyttävä, että en ole järjestelmällinen ihminen tietyissä asioissa, ts. laittamaan tavaroita takaisin paikoilleen. Työ- ja muut asiat on sitten ihan eri asia. :) Mutta pikkuhiljaa, pienikin oppiminen on hyvästä! :)

Niina: Kyllä sitä voi opetella, vaikka ei olekaan sisäsyntyistä. Eikä luonnettaan pysty muuttamaan tuosta nuin vaan, luonne on luonne mutta sitäkin voi valmentaa. ;) Siis jos alkaa itseäkin ärsyttää. Jos itse ja lähiympäristö on sinut asian kanssa, niin sitten sekin on ihan hyvä, että elää vähän sekavammasti. :)

JohannaL: :D Kuvaava lause! Täällä ei välillä mahdu ompelukone ompelupöydälle kun siinä on niin paljon kaikkea muuta. Betoninen kolmio on ihku, matkamuisto Kööpenhaminasta. :)

Kiki kirjoitti...

Voi että, ihan ollaan täällä samalla asialla! Minäkin olen askarrellut minkä vaan olen muulta kiireeltä ehtinyt ja nyt joulun kovasti lähestyessä olen pikkuhiljaa alkanut keräämään roippeita kaappiin. Vaan onpa niitä tosiaan vaikea löytää, jos niitä ei samaan paikkaan järjestele.

Päivityksiä kirjoitti...

Syntymäsiivo, ihana termi! Taidan olla sellainen. Sun käsiala on muuten tosi kaunis, oon sitä aiemminkin ihaillut, mutta on jäänyt kertomatta.

Tirsa-Laura kirjoitti...

IHANAT kortit!

Ainutlaatuinen kirjoitti...

Kauniit joulukortit!

Mertsi kirjoitti...

Tämä vois olla mun kirjoittama teksti vuoden takaa! Sitten luin Kaaoksen kesyträjä -kirjan ja koin "herätyksen" Vuodessa on omat tavat ja kodin järjestys muuttunut huimasti :) Kannattaa lukea.

Rillirousku kirjoitti...

Kiki: Se on ihan totta! Kummasti helpottaa, kun kasaa kamppeet samaan paikkaan. :)

Salme: Anteeksi hidas vastaus! Koristeet on Kööpenhaminasta, kauppaa en valitettavasti nyt muista. :(

Päivityksiä: Kiitos, eipä ole kukaan aiemmin kehunutkaan! :D

Tirsa-Laura: Kiitos <3

Ainutlaatuinen: Kiitos! :)

Mertsi: KIITOS vinkistä! Haluaisin totisesti oppia hallitsemaan tapojani paremmin! :)

nina kirjoitti...

Voi ei, minkä IHANAN, VALOISAN JA MIELETTÖMÄN KOUKUTTAVAN blogin minä löysinkään! APUA, jäin ihan koukkuun! Ihania juttuja sinulla täällä ja nuo villatakit on aivan mahtavia!!!! Mukavaa loppuviikkoa sinulle!